3DFysio-projekti: Fysioterapian opettajan ajatuksia kuntoutusteknologian hyödyntämisestä fysioterapeuttikoulutuksessa

Teknologian hyödyntäminen fysioterapiassa ja koulutuksessa

Kuntoutusteknologia kehittyy ja sen hyödyntäminen fysioterapiassa yleistyy ja monipuolistuu jatkuvasti. Teknologiaosaaminen on yksi fysioterapian ydinosaamisen osa-alueista, joten sen osa-alueen opetus on tärkeää huomioida fysioterapeuttikoulutuksessa. Teknologiaosaaminen on huomioituna useiden Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) fysioterapian koulutusohjelman opintojaksojen osaamistavoitteissa. Kurssiopetuksessa kuntoutusteknologia tulee parhaiten esille terapeuttisen harjoittelun opintojaksossa ja pelillisyyden osalta lasten fysioterapian opintojaksossa.

Teknologian käyttö fysioterapiassa liittyy tutkimiseen, ohjaukseen ja neuvontaan, terapeuttiseen harjoitteluun ja fysikaaliseen terapiaan itsenäisenä toimintana, mutta myös osana laajempaa moniammatillista kuntoutusta. Fysioterapiassa korostuu teknologiaa hyödyntävä tutkiminen (esim. goniometrit, biofeedback, ultraääni), teknologian käyttöön liittyvä asiakkaan ja omaisten ohjaus, neuvonta ja motivointi (esim. aktiivisuusmittarit). Fysioterapiassa korostuu myös teknologiaa hyödyntävän terapeuttisen harjoittelun suunnittelu, toteutus ja seuranta (esim. tasapainoon, kävelyyn ja lihasvoiman harjoitteluun liittyvä teknologia) sekä teknologian käyttö oireiden mukaisessa terapiassa, kuten esim. kivun tai lihastonuksen hallinnassa (esim. sähköärsytyslaitteet). (Suomen Fysioterapeutit, 2016.)

Fysioterapeuttiopiskelijoille kuntoutusteknologia tulee todennäköisimmin parhaiten esille TAMK:n hyvinvointiklinikalla, jossa jokainen opiskelija suorittaa ammattitaitoa edistävän viiden viikon mittaisen harjoittelun. Hyvinvointiklinikalla on käytössä kuntoutusteknologiaa hyödyntävien mittareiden osalta mm. kehonkoostumusmittari, Firsbeat –hyvinvointianalyysi, polkupyöräergometri, Valedo Shape ja Valedo Motion (selän tutkiminen), tasapainodynamometri ja kuntosalilaitteistoa.

Kuvassa mitataan henkilön huojuntaa seisoma-asennossa tasapainon kartoittamiseksi.

TAMK tekee myös yhteistyötä monien eri tahojen kanssa, jotka hyödyntävät kuntoutusteknologiaa. Muun muassa TAYS:in fysiatrian osaston testilaboratoriossa opiskelijat pääsevät näkemään ja kokeilemaan voimadynamometria, ultraääntä, pinta EKG-laitteistoa ja kävelyn analysointia voimalevyanturilla. Myös joka toinen vuosi järjestettävät apuvälinemessut ovat oiva keino päivittää tietoa kuntoutusteknologiasta. Fysioterapeuttiopiskelijat ovatkin messujen ajan avustamassa ja ohjaamassa asiakkaita kokeilemaan eri toimintoja.

Etäkuntoutus herättää pohdintaa opiskelijoissa

Etäkuntoutus toimii fysioterapiassa osana ryhmämuotoista harjoittelua, jatkokuntoutusprosessissa tai osana lähikontaktissa tapahtuvaa fysioterapiaa. Kun viimeisen vuoden fysioterapeuttiopiskelijoilta kysyttiin: ”Minkälaisia teknologiaratkaisuja tiedät olevan olemassa tai käytettävän etäkuntoutuksessa?” vastauksissa nousi esille monelle tuttuja asioita. Älypuhelin, askelmittari, aktiivisuusranneke, sykemittari sekä kuntoutusohjelmat kuten Physiotools ja Fysiofile. Tosin yksittäisiä kommentteja tuli myös päälle puettavista älyvaatteista tai jumppaohjaajarobotista tai kipupäiväkirjasovelluksesta.

Keskustelussa nousi esille, että tuleva ikääntyvä sukupolvi osaa vieläkin enemmän ja paremmin hyödyntää teknologiaa ja käyttää erilaisia sovelluksia. Pohdintaa herättikin etäkuntoutus fysioterapeutin näkökulmasta. Fysioterapeutti tekee töitä käsillään ja luottaa fyysiseen kosketukseen sekä tarkkoihin silmiin. Fysioterapeutti luottaa käsien tuntumaan tutkimalla lihaskireyksiä ja liikelaajuuksia, silmät tarkkailevat ryhtiä ja liikettä monesta suunnasta, moniulotteisesti. Teknologian lisääntyessä fyysisen kosketuksen merkitystä ei tule unohtaa. Se lisää mielihyvähormoneja kehossa ja vähentää stressihormonien määrää.

Kuvassa Tanita –kehonkoostumusanalysaattori, jolla pystytään suorittamaan nopea ja tarkka kehonkoostumusmittaus. Mittauksessa arvioidaan mm. kehon metabolinen ikä suhteessa kalenteri-ikään, kehon rasvaprosentti sekä erotellaan sisäelinten ympärille kertyneen rasvan määrä.

Jutun kirjoitti Tampereen ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori Hannu Järvinen, joka osallistuu 3DFysio –projektiin.

This entry was posted in Digikuntoutus, Uncategorized. Bookmark the permalink.

One Response to 3DFysio-projekti: Fysioterapian opettajan ajatuksia kuntoutusteknologian hyödyntämisestä fysioterapeuttikoulutuksessa

  1. Eliza Tyas says:

    It’s nice! I love to read this site http://ittelkom-pwt.ac.id/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *